Leikki

Mielessäni on jo jonkin aikaa pyörinyt ajatus kirjoittaa tänne lempiaiheestani - leikistä, leikkimisestä, leikittämisestä, siitä miten olen kaikista neljästä koirastani tehnyt hirmuisia taistelijoita, enemmän tai vähemmän.

Leikki on minulle se koiraharrastuksen sokeri ja suola. Nautin yhteisistä pelihetkistä enemmän kuin sormia nakertavasta namihaukasta. Lelupalkkaus on monipuolisempaa, helpompaa, siistimpää ja hauskempaa kuin namikippojen ja nakkipussien kanssa pelaaminen. Lisäksi, ainakin minä, saan lelupalkkauksen oikea-aikaisemmaksi kuin nameloitten kanssa. Ja sitten kyse on myös ihan puhtaasta asenne vammasta. Ruoka ei vaan ole meitin ykkösjuttu, toiminta on hurjan paljon kiinnostavampaa.

Vaikka Hipeä nyt palkkaillaan myös makupaloilla, onneksi olen saanut sen niitä syömään, niin sen paras palkka on, ja tulee aina olemaan, lelu. Hippa on vahvalla saalisvietillä ja taistelutahdolla varustettu koira joka unohtaa kaiken ympärillään leikkiessään.

Hippa 6vk

Pikku-Hipan kanssa aloitettiin leikit näin:

~ Koira suorittaa tehtävän, ihan alussa pieni kiinnostus ohjaajaan riitti.
~ Koira saa palkan maasta, kädestä tai lennosta.
~ Näytän koiralle kädessäni olevaa toista, samanlaista palkkaa.
~ Koira vaihtaa lelunsa minulla olevaan, taistelemme hetken.
~ Päästän lelusta ja nappaan edellisen lelun.
~ Koira kiinnostuu heti minulla olevasta ja iskee siihen.

Nopeasti Hippa oppi että lelua kannattaa tulla tarjoamaan minulle koska taistelusta seuraa aina lisää palkkaa. Samoin luopumalla sai myös lisää palkkaa. Hippa oppi myös sen että taistelu on tässä leikissä se palkkaavin ja hauskin osuus ja oppii haluamaan sitä lisää.

kuva: Anita Kokkonen

Kun luopuminen ja tarjoaminen vahvistuivat aloin kasvattaa taisteluosuuden kestoa ja jättää kakkoslelua pois. Nykyisin kakkoslelupalkkaa käytän vain silloin kun haluan palkata ruhtinaallisesti. Tällaista superpalkkaa käytän silloin kun jokin uusi ja vaikea asia alkaa onnistua.
Tapoja on monia, meille toimi tuo tapa. Erityisesti tykkään siitä kuinka Hippa luopuu lelusta, se tekee sen yhtä nälkäisesti kuin tarttumisenkin, koska se tietää pelin pian jatkuvan.

Hipan vahva taistelutahto ja saalisvietti ovat hyödyksi harrastuksissa, paimennuksessa lampaan erottaminen harrastuksissa opitusta palkasta oli pentuhuimalle koiralle vaikeaa. Toisaalta vahvan paimennusvietin omaavan koiran oli alussa vaikeata ymmärtää etteivät agilityesteet liiku tuijottamalla, eikä autoille kannata lähteä tekemään hakukaarta. Meni jauhot ja ryynit sekaisin vähän niinku molemmin päin.

Kouluttamisella ja sillä missä järjestyksessä asiat koiralle esitellään on tässä asiassa paljonkin merkitystä. Nykyisillä tiedoillani olisin ehdottomasti sytytellyt Hipan lampaisiin ennen yhtäkään saalisleikkiä. Tosin nykyisellään en varmaan miettisi kahta kertaa vaan Hipan kanssa keskityttäisiin vaan paimennushommiin, mutta näillä mennään kun on kerran aloitettu kahden lajin parissa puljaaminen. Kuitenkin uskon siihen että selkeällä ja ahkeralla työstämisellä asiat saadaan eroteltua koiralle vaikka se harrastaisi kymmentä lajia yhtäaikaa, se vaan vaatii kärsivällisyyttä ja treenaamista.

Kuinkas sitten jos pentu/koira ei leiki?


Vappu on esimerkki yksilö koirasta jolle leikki ei ollut luontaisin palkkauskeino. Vapun pieni pyrrin elämä pyörii ruoka-aikojen ympärillä, sen mielestä sillä on aina ruoka-aika.

Mutta koskapa halusin opettaa Vapunkin leikkimään, niin aloin sitä päättäväisesti pentuna leikittää.
Pian huomasin että taistelua mieluummin Vappu tuhosi asioita. Niinpä aloin yhdistää mieluisan tuhoamisen, ja epämieluisan taistelun. Vedin lattialla pientä turkispalaa ja kun pentu tarttui siihen, annoin sen heti voittaa ja tuhota saaliin. Tätä jatkettiin kunnes pian Vappu taisteli aina vaan pidemmän ja pidemmän ajan, aina loppuun tuhoten palkan.
Pian Vapullekin kehittyi saalistuksesta ja taistelusta se paras palkka.

Vaikka ruoka olikin pyrrille se ensisijainen ykköspalkka, niin halusin tuoda sen elämään leikin ihmisen kanssa. Siksi että näin saisin jännittyneen koiran rentoutumaan, siksi että näin saisin viettää leikkihetkiä pyrrin kanssa. Leikkiminen kävi palkaksi pian kaikkialla, suureksi osin siksi etten sallinut sille tilaisuutta valita namia lelun sijaan, en ottanut koko makupaloja edes mukaan treeneihin.
Nyt kun Vappu palkkautuu hyvin lelulla, käytän sille molempia palkkoja se on jo oppinut että molempia palkkoja tulee, ja molemmat ovat yhtä hyviä.


Nykyisin leikki on Vapulle vakava asia, se ei päästä irti helpolla ja päästettyään yrittää heti kiinni uudelleen.
Vapun palkkana lateksinen pallo on paras koska se on yksinkertaisesti ainut mikä kestää pyrrin tuhoamisyritykset. Saaliin saatuaan Vappu menee sen kanssa piiloon ja pureksii aarrettaan niin kauan kuin sen annetaan.

Näin leikkii nyt koira joka ei pentuna leikkinyt.

tässä linkki

Meidän koirat eivät saa leikkiä arjessa. Lelut ovat laatikossa, laatikko piilossa. Hipalla lelujen jatkuva saatavilla olo tarkoittaisi jatkuvaa tarjontaa, joten rajoittaminen on välttämätöntä. Jouluna Hipalla oli sisätiloissa yksi tennispallo jolla se sai pelata tunnin, sitten paloi eräältä hermot ja pallo vaihdettiin naudan putkiluuhun.
Ilman leluja koirat lepäilevät kaiken ajan, aamulenkistä illan treeneihin tai iltalenkkiin. Pidän rauhallisista on/off koirista ja olen ylpeä siitä että omistan kolme eri rotuista koiraa jotka kaikki ovat oppineet tämän elämänasenteen - kun tehdään töitä, ne tehdään täysillä, kun levätään, tehdään sekin täysillä.

Nyt myö ollaankin sitten taas muutama päivä treenailusta tauolla, kartturi on puolestaan kipeänä. Hipettimen kanssa treenattiin viime viikolla vähän aksaa, eli esteopiskelua ja hyppytekniikkaa. Hyppytekniikkatreenit alkaa näkyä myös rataharjoittelussa, nopeasti oppii koira. Kontaktit ovat erinomaisella mallilla ja myös rengas ollaan saatu siihen vaiheeseen että menee lähettämällä oikein. Vapiti on pitänyt lomaa joka lopetellaan ensi viikolla treeneihin. Juoksuja pyrrille toivon piakkoin alkavaksi. Keväällä nelivuotiaaksi tuleva pyrrinen voisi olla valmis steriloitavaksi, se on ollut harkinnassa jo jonnii aikaa. katsellaan, palaillaan, adios!

Ja Huippista vuotta 2012!!!